lauantai 31. joulukuuta 2011
Lempi.
Muusikoiden.netissä alkoi tänään vuodenvaihteen kuumin kamppailu - bassojen missikisa 2011. Tämän talon vanhaneiti tietenkin osallistuu kisaan. Aamun valo oli Lempille suotuisa.
perjantai 30. joulukuuta 2011
Päivän transkriptioannos
Ameriikan bassofoorumilla oli joku vailla transkriptiota tästä nätistä intiaanihenkisestä tradimelodiasta. Minäpä sen sitten väänsin. Ei kun soittelemaan - Mr. Karr kyllä taitaa soittaa basso soolovirityksellä, siis kvarttia korkeammalta kuin normibasisti.
Ja jos en huomenna kirjoittele - kiitos kuluneesta vuodesta, hyvää uutta vuotta!
torstai 29. joulukuuta 2011
Ensimmäinen blogiteksti, hurraa!
Tervetuloa taas uuden ruokablogin pariin! Olin tätä kyllä jo miettinytkin. Kun kuitenkin otan mielelläni kuvia (ei nyt puhuta niiden laadusta, jookos) ja kirjoitan kummallisia reseptejäni ylös, ei ole pitkä askel ryhtyä niitä jakamaan muille.
Tänään on ollut suorastaan rattoisa päivä. Kävin ystävän kanssa Taidemuseo Tennispalatsissa ihastelemassa Tretjakovin mestareita sekä isoa Gallén-Kallelan näyttelyä. Ihan innostuin Akselista - kaveri teki ihan huimia juttua ja oli julkkis suurimman osan elämästään. Kalevalan kuvituksen ovat jääneet elämään, mutta muuten olin luullut heppua yliarvostetuksi. Väärässäpä olin.
No, päivähän suinkaan ei loppunut siihen. Soitin reilun tunnin kunnes huomasin olevani nälkäinen. Mitähän sitä laittaisi?
Vaihtoehtoja ei paljoa ollut. Jääkaappi on joulun jälkeen huomattavan tyhjä. Niinpä oli heittäydyttävä tuntemattomaan, kun käytössä oli lähinnä tofua, rucolaa ja juustonkannikka. No, minä en kursaile. Päätin yhdistää aineet pestoksi – sanahan tarkoittaa ”murskattua”, joten en ehkä saa suurpiirteisyydelläni ruokapoliisia perääni.
Tänään on ollut suorastaan rattoisa päivä. Kävin ystävän kanssa Taidemuseo Tennispalatsissa ihastelemassa Tretjakovin mestareita sekä isoa Gallén-Kallelan näyttelyä. Ihan innostuin Akselista - kaveri teki ihan huimia juttua ja oli julkkis suurimman osan elämästään. Kalevalan kuvituksen ovat jääneet elämään, mutta muuten olin luullut heppua yliarvostetuksi. Väärässäpä olin.
No, päivähän suinkaan ei loppunut siihen. Soitin reilun tunnin kunnes huomasin olevani nälkäinen. Mitähän sitä laittaisi?
Vaihtoehtoja ei paljoa ollut. Jääkaappi on joulun jälkeen huomattavan tyhjä. Niinpä oli heittäydyttävä tuntemattomaan, kun käytössä oli lähinnä tofua, rucolaa ja juustonkannikka. No, minä en kursaile. Päätin yhdistää aineet pestoksi – sanahan tarkoittaa ”murskattua”, joten en ehkä saa suurpiirteisyydelläni ruokapoliisia perääni.
Näin se menee:
Tofu-rucolapesto
1 ruukku rucolaa
1 pkt pehmeää maustamatonta tofua
1 dl juustoraastetta
kourallinen manteleita
1,5 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
Mennä surauta koko setti sauvasekoittimella tahnaksi. Lusikoi tahna tarjoiluastiaan ja jauha päälle mustapippuria. Keitä seuraksi vaikka makaroonia. Näillä mittasuhteilla pestoa tulee aika paljon, yli jäävät voi laittaa kelmutettuna jääkaappiin. Eiköhän se pari päivää säily.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)